Maaatilayrittäjä investoi peltoon joko ostamalla tai vuokraamalla alueita, joilla voi viljellä erilaisia viljakasveja. Viljaa voidaan kasvattaa joko jyvien takia tai eläinten ruuaksi. Vilja on maailman tärkein ravintovara. Suomessa kasvatetaan vehnää, ruista, kauraa ja ohraa. Ruis on kaikista riskialtteinta, koska se on kylvettävä elo-syyskuussa. Märkänä kesänä rukiin kylvö voi aiheuttaa maan tiivistymistä, joka heikentää satoa. Lisäksi rukiin talvehtiminen on riippuvainen talven sääoloista. Vehnä ja ruis ovat leipäviljoja. Kaura ja ohra ovat rehuviljoja. Myös maissia viljellään Suomessa, mutta sen osuus verrattuna muihin viljakasveihin on hyvin pieni. Maisiin osuuden ennustetaan kasvavan, jos ilmastonmuutos aiheuttaa ilmasto-olosuhteiden lämpenemistä. Maissista korjataan rehuksi koko maanpäällinen kasvusto eikä pelkästään maissin tähkiä. Usein viljaa kasvatetaan teollisuuden raaka-aineeksi. Usein jos tilalla on tuotantoeläimiä, niille pyritään kasvattamaan niiden syömä vilja itse. Hevostiloilla kasvatetaan hevosille kauraa mahdollisuuksien mukaan. Kaupunkien läheisyydessä olevilla talleilla ei aina ole tilaa pelloille, joilla viljaa voisi kasvattaa, vaan käytettävä heinä ostetaan paaleissa. Viljely tapahtuu kolmessa vaiheessa; ensin vilja kylvetään, sen jälkeen sen annetaan kasvaa ja viimeisenä sato korjataan. Kylvössä maata pitää ensin muokata kyntämällä ja äestämällä. Pelto kynnetään syksyllä. Ästäminen tehdään keväällä. Siinä kynnetty maa pehmennetään ja hienonnetaan jotta siitä tulee kylvökuntoista. Muokkauksen jälkeen jyvät kylvetään peltoon. Kylväminen tehdään kylvökoneella tasaisesti. Kasvuvaiheessa viljan annetaan kasvaa rauhassa. Syksyllä on sadonkorjuun aika. Viljelijä kerää leikkuupuimurilla kypsyneen viljan. Leikkuupuimuri leikkaa viljan ja erottelee jyvät ja oljet toisistaan. Viljan ostaja hakee siemenet tehtaalle kuljetettavaksi, jossa ne jatkojalostetaan. Jyvät voidaan litistää ja kypsentää hiutaleiksi. Viljasta voidaan myös erotella kuorikerros eli lese ja ydinosasta valmistetaan suurimoita ja jauhetaan jauhoa. Viljasta voidaan valmistaa mallasta, mysliä, pastaa ja puurohiutaleita. Kaurasta voidaan valmistaa kaurajuomaa. Jauhoista voidaan leipoa leipää tai ostaa valmiina leipomossa leivottua.

Metsätalous tarkoittaa puuston kasvatusta, raivaamista ja myyntiä. Talousmetsä on metsää, joka on varattu metsätaloutta varten. Metsätalous on yksi tärkeimmistä elinkeinoistamme. Puuta tuotetaan metsäteollisuuden raaka-aineeksi, ja siitä valmistetaan paperia, rakennusmateriaaleja, huonekaluja ja muita esineitä. Metsätaloudessa metsää hoidetaan ja puut kasvatetaan tietyn ikäisiksi. Sen jälkeen ne kaadetaan ja kuljetetaan tehtaisiin jatkojalostettaviksi. Usein raivattuun metsään istutetaan uusien puiden taimia ja kierto alkaa taas hitaasti alusta. Talousmetsässä kasvatetaan yleensä vain yhtä puulajia teollisuuden tarpeisiin. Metsää pyritään hoitamaan siten, että puut kasvaisivat mahdollisimman nopeasti. Metsänhoitoon kuuluu haitallisten kasvien poistaminen. Lahoja puunrunkoja ei jätetä metsään, vaan ne raivataan pois. Metsänhoidolliset toimenpiteet aiheuttavat sen, että monien pienten eläinten elinympäristöt häviävät. Monet lajit viihtyvät paremmin monimuotoisissa luonnonmetsissä. Luonnontilaisia metsiä on hyvin vähän. Suomessa on säädetty metsälaki suojelemaan metsäluontoa. Metsälain mukaan metsiä tulee hoitaa luonnonmukaisen metsälain keinoin.

Metsän satoa

Metsissä kasvaa marjoja ja sieniä. Niitä arvostetaan yhä enemmän. Metsät tarjoavat myös jokamiehenoikeutena oikeuden liikkua vapaasti. Puista ei saa katkoa oksia ilman maanomistajan lupaa. Metsien ei-puuainellisten tuotteiden sato tuo iloa ja lisätuloa monelle. Marjojen keruu on jokamiehenoikeus, jota hyödynnetään paljon. Silti metsiin jää paljon marjoja keräämättä joka vuosi. Puolukkaa ja mustikkaa kerätään eniten. Uudistushakkuiden jälkeen puolukan varvusto saa uutta voimaa ja marjasato on runsas. Mustikkasadon määrä vaihtelee merkittävästi sään mukaan, mutta satoihin voidaan vaikuttaa myös metsien käsittelyllä. Avohakkuut kuivattavat maapohjaa niin paljon, että ruokasieniksi kelpaavat sienet voivat hävitä alueelta kokonaan pitkäksi aikaa. Nuoriin kasvatusmetsiin ilmestyy ensimmäisenä sienilajina tatit. Kun metsäteitä ajellaan metsäkoneilla metsämaan pintakerros rikkoutuu ja seuraavana syksynä voi löytyä runsaasti tatteja, kangassieniä ja korvasieniä.